haukunestopanta koekäytössä - naapurilla toimii, meillä ei

Kuvassa esiintyvä koira ei liity tapaukseen ;)
Tämä tyttönen ei tarvinne haukunestopantaa :)

Tulimme juuri ulkoilemasta ja tapasimme pihapiirissä kahden Coton de Toulear kaverikoiran omistajan koirineen ja juttu kääntyi haukkuherkkyyteen. Meidän nuori uroskoiramme on melko haukkuherkkä, varsinkin kotireviirillä. Ymmärrettävääkin, mutta monta kertaa myös aika kiusallista, varsinkin kun välillä joutuu jättämään takapihalle päästämisen väliin, kun ei halua häiritä naapureita vahtihaukulla.




Monta keinoa ollaan kokeiltu, nameilla huomion itseen kiinnittämistä ja syrjään väistämistä, kieltoja ja huomioimattomuutta. Kuitenkaan emme tämän koiran kohdalla ole vielä saavuttaneet riittävää hallintaa tähän tilanteeseen. Nyt tarjoutui tilaisuus kokeilla kaverikoiran haukunestopantaa, joka on toiminut erittäin hyvin heidän kohdalla. Moni kertoo kokemuksenaan sen, että koira on kertalaakista oppinut olemaan haukkumatta ja "vaikutuksen" kestäneen pitkään ilman pantaakin. 




Nyt olisi kuulemma Mustissa ja Mirrissä tarjouksessa tämä kyseinen panta, jonka hankkimista harkitsen vakavasti iltojen pimennyttyä ja haukkuherkkyyden korostuessa sen vuoksi. Käytän koirat mielellään vielä n 23 aikaan ulkona, eikä siihen aikaan edes satunnaiset pihalla haukkumiset ole suotavia. Jää nähtäväksi miten koekäyttömme sujuu, josta kokemuksesta kirjoitan tänne tarinaa. Lisäksi ajattelin kirjoittaa tarkempia tietoja tästä kyseisestä haukunestopannasta, kunhan niitä kokemuksia nyt ensin kertyy.


Kyseessä on virtakatjaisijalla varustettu panta, joka suihkauttaa joko hajutonta tai sitruunan hajuista ainetta ilmoille, havaitessaan koiran haukahtavan. Lisäksi tähän pantamalliin saa myös tujumpaa suihketta, mutta sellaisen käyttöön en kyllä itse aio mennä. Hajuton- tai sitruunasuihke joko riittävät tai sitten pitää jatkaa toisenlaista lähestymistä asiaan.

Testikäyttö: 


Päivitystä asiaan: Ensimmäinen kokeilu on nyt sitten takana, kapusimme klo 23 tietämillä pimeää rinnettä päätielle pihamaaltamme. Kuinka ollakaan, mäen päällä seisoskeli Rottweiler Pablo isäntänsä kanssa, meitä tuijottaen ja paikallaan seisten. Pablo on parisen kuukautta meidän urostamme nuorempi.


Mitään suhahteluja en päässyt kuulemaan, kun kaikella rakkaudella ilmaisten (tyhmän)rohkea, mutta myös varsinkin pimeällä haukkuherkkä urhomme aloitti täyden meuhkaamisen. Haukkua tuli kuin konekiväärin suusta. Mitään sihahtelua en todellakaan joukosta erottanut. Hiljaisuuden palattua päättelin haukunestopantaa kurkatessani, että uroon komeat rintakarvat saattoivat estää suihkun esteettömän etenemisen kuonon alus/edus alueelle.


Eli, koekäyttökokemus numero yksi oli ärsyketasoltaan toivottua jopa tehokkaampi mutta lopputulos oli täysi plätty. Ehkä pimeys, 5 kertaa isompi ja paikallaan sähköisesti könöttävä melko samanikäinen musta jättiläinen oli sihahduksia merkittävämpi ärsyke. Ehkä huomenna päiväsaikaan on parempi jatkaa testejä.


Päivitys 17.10.2011:


Testit jatkuivat tänään toisen haukkua aiheuttavan tilanteen testillä, sisätiloissa. Telkkariin auki Animal Planet, jossa hyeenat ja elefantti vuorottelivat pääroolissa. Koirapoika haukkui pannan tyhjäksi heti ensi hetkestä (oli vajaasti täytetty ja enää noin 10 haukahdukseen). Ensimmäinen haukahdus ja suihkaus aiheuttivat sekunnin sadasosan hämmennyksen mutta lopputestissä sihahteleva kaulapanta osallistui koirapojan reviirinpitoon lähinnä "kakkosviulua soitelen" .. eli.. 


Hajuton suihke ei toimi pätkääkään tämän uroon kohdalla, se ei näemmä pidä tämän tyyppistä säikäyttävää suihkausta minään. Otin koiran käytöksen haltuun perinteisin keinoin, äännähtämällä napakasti "äp" ja koira kyllä vilkuilee suuntaani aina näissä tilanteissa telkkarin ollessa kyseessä, hakee lähinnä lupaa ja kun sitä ei tule, tuijotan intensiivisesti  "äp" äännähdyksen jälkeen ja koira lähtee tepastelemaan turhautumiskierrostaan keittiöön tuhisten.


Ikävä kyllä, mopon käynnistys toistuu usein vielä pariin otteeseen, kunnes se luonto-ohjelma jää ilman jatkosäestystä, toistuakseen jälleen seuraavalla kerralla. Eli, vielä on jatkettava oman uskottavuuden harjoituksia. Haukunestopanta ei näemmä korvaa laumanjohtajaa tässä tapauksessa. Panta jää nyt hankkimatta. (En lähde kokeilemaan sitruunaa enkä muutakaan hajustetta, ei vaan tunnu omalta).


Loppu ohjelma siis pyöri taustalla kun keskustelimme perheen kanssa tapahtuneesta. Koira ei katsonut enää telkkariin päin mutta tämä ei todellakaan johtunut tästä sihauttelusta! Tilanne hoidettiin "perinteisin" keinoin ja tavallisin lopputuloksin. Tekemistä riittää.. :) Sillä raivon sijaan havaitsen selkeästi "hei tää on kivaa, tulkaa mukaan" piirteitä, koira saa jotain lisäkiksejä tästä kun saa vähän pullistella.. näin ainakin oletan .. silti, haluan saavuttaa tähän pysyvän ratkaisun.




Lisäys: 13.1.2012  Ultraäänellä toimivasta haukunestolaitteesta - toimii 8 m säteellä ja saatavana myös kaulapantana (toimii siis sisätiloissa koiran yksin ollessa, muistettava että muut samoissa tiloissa olevat koirat kuulevat saman, vaikka olisivat hiljaa)


Taustaa; naapurissamme asuu kaksi erittäin ihanaa Shelttiä, joilla rotuominaisuuteen kuulunee haukkuherkkyys ja nuorempi koirista oli viime aikoina alkanut, ihmisten poissaollessa, hiukan liiallisen (ajankulu)haukun.


Sillä jäi levy päälle välillä ja koska tiesin omistajan aina pyytäneen ilmoittamaan epänormaalit asiat ja haukut hänen tietoonsa, ilmoitin tästä lisääntyneestä haukusta. Hän osti pari päivää sitten tällaisen ultraääntä päästävän haukunestolaitteen, joka todella tuntuu toimivan. Haukkua ei laitteen jälkeen ole kuulunut kertaakaan, mikä oli kyllä päivittäistä aiemmin.


Kirjoittanen lisää tästä laitteesta kun tietoa vaan tulee enemmän. Kannattaa siis kysellä tällaisenkin perään (esim. Mustista ja Mirristä). Laite maksoi alle 60 euroa.