Video koirien ensiavusta - ammattilaisten tekemä - Youtube

Ammattimainen elvytysvideo koirien CPR 
Painalluksissa koiran koko huomioitava!

vierasesineet ruokalistalla - ensiapu - vinkkejä

Vastaan on tullut näinä Cavalier-vuosina muutaman kerran tilanteita, jolloin on ollut kuin hätää kärsimässä tämän rodun, mitä ilmeisimmin melko perusominaisuuksiin kuuluvan, vierasesineiden nutustamis vimman kanssa.


Noin yleensä ottaen, mikäli koira nutustaa ulkona eloperäisiä käpyjä, tikkuja tai muita luonnon tuotteita, ei hätä ole kovinkaan suuri niiden vaarallisuudesta. Eloperäiset ainekset kulkeutuvat yleensä läpi ja pehmenevät mennessään riittävästi, eivätkä näinollen todennäköisesti aiheuta vaivoja koiralle.


Onnekseni ei meidän koiria ole ikinä esimerkiksi tupakantumpit kiinnostaneet. Olen kuullut nikotiiniriippuvuuden itselleen hankkineesta boxerista, joka alkoi olla riippuvainen tupakantumppien syönnistä! :O Sillä oli kuulemma jopa tärinää vieroitusoireena. Tämän olen kuullut kyseisen boxerin omistaneelta, entiseltä boxerien kasvattajalta. Pitäkää koirat erossa tumpeista!


Meillä uros Cava syö puruluutkin kamalalla metelillä, yökkäysääniä tulee jatkuvasti, kun se kieputtaa luuta suussaan ja olen monen monta kertaa ollut sydän sykkyrällä, että nyt on hätä käsillä. Ei kuitenkaan ole ollut. Äijä ei vaan välitä, jos luu kääntyessään vähän tökkäisee kurkkuun.. Tietysti tämän tavan tietäessäni pyrin välttämään solmupäisiä puruluita sen kohdalla.


Olen joskus tästä kakistelusta kertonut eläinlääkärissä ja saanut rauhoittelevan vastauksen, että koirat eivät ole yhtä tukehtumisherkkiä kuin me ihmiset, nielun rakenteen vuoksi. Onneksi!


On kuitenkin ollut muutama tilanne, jossa olen joutunut kääntymään eläinlääkärin viisaan ohjeistuksen puoleen, koiran nutustettua jotain epäsuositeltavaa. Mikäli syönnistä on kulunut kauan ja koira tuntuu kärsivän "ummetusta" (syystä tai toisesta) mutta ei ole tuskaisen oloinen, kannattaa kuulemma syöttää muutama ruokalusikallinen parafiiniöljyä, joka ei imeydy ruuansulatukseen, vaan liukastuttaa ulosteen helpommin ähellettäväksi. (Ei auheuta ripulia, kuten esim risiiniöljy). Jos koira on kipuilevan oloinen, se pitää viedä eläinlääkäriin!


Vierasesineet - ei terävät - mutta vaarassa tukkia henkitorven - ensiapu


Jos koira on nielaissut ylisuuren vierasesineen, joka on vaarassa tukkia henkitorven ja tiedossa on, ettei esine ole terävä, pitää toimia nopeasti!


Koiraa tartutaan takajaloista ja nostetaan ilmaan (pää roikkuu alaspäin), samalla puristetaan kädellä varovasti henkitorvea vierasesineen takaa (että se pääsee pullahtamaan takaisin ulos suusta). Tällöin koira saattaa yskäistä vierasesineen ulos. Tämä ohje on virallinen eläinlääkäriltä saatu ohje. (Lähde: ELL Päivi Vanhapellon sivusto)


Olen kuullut myös Heimlich-otteen tepsineen tällaisessa hätätilanteessa, jossa aikaa ei ole ollut yhtään hukattavissa. (Keskusteluja googletettaessa hakusanoilla "koira heimlichin ote"). Tässä koira otetaan jalkojen väliin seisomaan niin, että peppu on jalkojen välissä, pää eteenpäin, pää hieman alaviistossa, jotta esine voi tulla ulos!. Laitetaan kädet vatsan alle heti kylkikaarien taakse ja siinä suoritetaan (harkitusti) nopea puristusliike, pienellä koiralla voi yrittää kämmenet auki saada aikaan rintakehän "puhahdus". (Omalla vastuulla, virallista Heimlich-oteohjetta ei koirien osalta ole vielä vastaani tullut)

Aihetta käsittelevä video YouTubesta, 

jossa erilaisia otteita tukehtumisvaarassa oleville,

 erikokoisille koirille. Myös Heimlich oteesta näyte.

Näyttää asiantuntevalta, mutta ei ole mainintaa

 henkilön ammatista/tiedon alkuperästä/virallisuudesta!

Jos vierasesine on suhteellisen pieni, eikä se ole terävä, eikä nielemisestä ole kulunut kahta tuntia kauempaa, koiran oksettaminen saattaa olla keino saada se vielä ulos. 

Mikäli nielaistu esine on terävä, koiraa ei missään nimessä saa oksettaa, vaan koira on vietävä eläinlääkäriin röntgentutkimusta varten. Röntgentutkimus on tarpeen myös niissä tapauksissa, joissa koira oksentelee rajusti ja epäillään vierasesinettä syödyksi.

Vatsan ja ruuansulatuskanavan suojaaminen vierasesineen syönnin jälkeen

Vatsaa voi yrittää suojata vierasesineen syönnin jälkeen keittämällä oikein liisterimäistä kaurapuuroa, joka muodostaa ruuansulatuskanavaan suojaavaa hyytelöä ja sitkeydessään ehkäpä edesauttaa vierasesineen ulos tuloa.

Tämän lisäksi voi hankkia purkitettua tankoparsaa! Parsan rakenne (pitkittäiset kuitusuikaleet) edesauttaa vierasesineen mukana kulkeutumista läpi ruuansulatuskanavan.  Parsa pitää syöttää kokonaisena. 

Syötin itse n. kuukausi sitten kaurapuuroa ja tankoparsaa molemmille koirillemme, kun monen tunnin jälkeen itse tapahtuneesta löysin kuulakärkikynän sirpaleina lattialta ja hetken palapeliä rakenneltuani päättelin sen osittain myös kadonneen koirien suihin.

Soitin eläinlääkärille ja sain tämän ohjeen kaurapuurosta ja tankoparsasta vatsojen suojaksi. Kumpikin söi kokonaiset parsat humpsis vaan (pari kolme per koira) ja kaurapuurokin upposi vaivattomasti.

Kummallekaan ei tullut kuulakärkikynästä mitään vaivoja. Koska en tiennyt kumpi tämän kynän oli käsitellyt, ehkä kumpikin, molemmat saivat ensiavun. Itse mustepatruuna oli ehjä, rikkonaisenahan se olisi syyllisen/syylliset paljastanut.

Haavat

Olen päättänyt keräillä yhteen ensiapuohjeita yllättävien tapahtumien varalle, lähteinä eläinlääkäreiden sivustoja ja kirjoituksia. Korostan kuitenkin, että käyntiä eläinlääkärillä ei pidä jättää väliin haaverien jälkeen, erityisesti mikäli niihin liittyy tulehdusvaaraa.


Sivustoni ohjeet ovat yleisluontoiset ja tarkoituksena on antaa joitain neuvoja ensiapuun. Muistakaamme, että jokainen tapaus on yksilöllinen ja paras apu ei aina ole oma apu.

Pinnalliset haavat ja naarmut
Mikäli haava ei ole laaja-alainen, runsaasti verta vuotava ja rajoittuu pelkästään ihon pintakerroksiin, on ts. naarmumainen saattaa hoidoksi riittää päivittäinen puhdistaminen (esim. Betadine, Septidin). 


Puremahaavat 
Puremat ovat kuitenkin oma lukunsa, koska niihin liittyy kohonnut tulehdusriski. Yksittäisetkin hampaanreiät saattavat tulehtua voimakkaasti ja muodostaa märkäpaiseita, jotka vaativat eläinlääkärin hoitoa! Ensiapuna huuhtelu keitetyllä, jäähdytetyllä vedellä ja puhdistus esim. Betadinella.
Itse veisin, selvästi ihon läpäisseet puremat saaneen koiran aina eläinlääkärille, jotta se saisi mahdollisen antibioottisuojan.


Runsaasti verta vuotavat viilto- ja pistohaavat
Nämä ovat aina eläinlääkärin hoidettavia!! Ensiapuna haava voidaan puhdistaa, ainakin puhtaalla vedellä (keitetty ja jäähdytetty vesi) huuhtomalla, mikäli mahdollista desinfioivalla, kirvelemättömällä liuoksella ja sidotaan. 


Jos verenvuoto on pulppuavaa tärkeintä on tehdä haavan päälle paineside. Se tehdään asettamalla kokonainen sideharsorulla haavan päälle ja sitomalla se paikoilleen mahdollisimman tiukasti.


Märkivät ja vanhat haavat
Näitä haavoja ei voi yleensä enää ommella, vaan niitä tulee hoitaa päivittäin huolellisella paikallishoidolla eläinlääkärin määräämän hoidon ja antibioottihoidon avulla. 


Koira ei saa päästä nuolemaan haavaa, ja sillä tulee käyttää nuolemisen estävää päässä pidettävää kaukaloa, vauvan body-puvusta askarreltu nuolemisensuoja puku saattaa olla ratkaisu useamman koiran taloudessa. Päässä pidettävää koppaa tulee kuiteknin pitää tämän lisäksi varsinkin yksin jätettäessä.


Jos haava-alue on sidottu (esim.tassuside), side pitää vaihtaa päivittäin ja samalla tarkkailla vauriota ja olla tarkkana siteen mahdollisten hankaumien ja liian kireyden yms. varalta. Tassusiteen varvasvälihautumia voi ennaltaehkäistä pehmustamalla varvasvälit vanulla (ei liian pallomaisia tai kovia vanupalloja) ja pitämällä sidos kuivana. 


Silmän ja silmien lähialueen haavat
Nämä tulee käydä näyttämässä eläinlääkärille aina! Älä ikinä laita silmään silmätippoja ennen tutkimusta! Ensiapuna lian ja veren voi puhdistaa varovasti, keitetyllä ja jäähdytetyllä vedellä! Koiraa pitää estää hankaamasta silmää tai sen läheistä vauriokohtaa.


Kynnen repeämät
Koirien kynnet saattavat olla kovilla sen liikkuessa luonnossa, kallioilla tai esimerkiksi jäällä. Kynnestä lohkeaa sarveisosa ja se aiheuttaa kipua ja usein tulehduksia. Mikäli tätä ei huomata, saattaa tulehdus levitä koko varpaaseen!


Ensiapuna kynnen voi puhdistaa esim. Betadine-paikallisantiseptilla ja tehdä tassuside. Tämän jälkeen eläin pitää viedä eläinlääkäriin, jossa kynnen sarveisosa poistetaan rauhoituksessa ja tulehdusta hoidetaan päivittäisellä puhdistuksella ja eläinlääkärin määräämällä antibiootilla.



Lähteenä eläinlääkärisivustot, erityisesti ELL Päivi Vanhapelto

xylitolimyrkytyksen varalle - ensiapu

EI  Xylitolille! Buf!

Xylitolipurkat ja muut xylitolia sisältävät tuotteet on hyvä pitää lemmikkien ulottumattomissa. Xylitoli aiheuttaa koiran elimistössä nopeasti veren sokeritason alenemisen eli hypoglykemian. 


Myrkytyksen aiheuttavan xylitolin määrä on vaihteleva, koska se riippuu lemmikin painosta. Pienelle koiralle jo muutama xylitolia sisältävä purukumityyny voi aiheuttaa myrkytyksen, jo 10 purkkapalaa on henkeä uhkaavaa tila isommallekin koiralle.



Xylitolimyrkytyksen ensimmäiset oireet voivat vaihdella: oksentelu, väsymys, tärinä. Insuliinin romahtaessa vaarallisen alas seuraa kouristuksia ja pahimmillaan lemmikin menehtyminen.


Ensiapuna, jos xylitolin syöminen havaitaan nopeasti (alle 30 minuutin kuluessa), lemmikkiä kannattaa yrittää oksennuttaa laittamalla suolaa suoraan eläimen kurkkuun. Pyörittele pieni suolapallo n. 1/2 - 2 tl suolaa ja ripaus vettä kämmenellä. Aseta suolapallo koiran kitalaen takaosaan, siis mahdollisimman taakse nieluun. Tämä aikaansaa oksennusrefleksin useimmilla koirilla. Kokeile suolalla oksennuttamista vain kerran, useampi yritys voi aiheuttaa suolamyrkytyksen. Suolakäsittelyn jälkeen lemmikille on oltava tarjolla raikasta vettä.

Xylitolimyrkytyksessä oksennuttamisen jälkeen koiralle annetaan sokeria. Sokeria tulee antaa runsaasti esim. 2-3 ruokalusikallista 10 kg koiralle. Sokeri on helpompi antaa hunajan tai siirapin muodossa, koska se voidaan laittaa huulille, josta koira sen itse nuolee. Jos koira ei itse nuole hunajaa/siirappia, voidaan sokeri liuottaa veteen ja annostella pienen ruiskun tai pipetin avulla suoraan suuhun. Hunaja voidaan hieroa myös suoraan ikeniin sormilla!

Jos lemmikki on jo tajuton, sivele suun limakalvoille liuoittamatonta hunajaa, siirappia tai sokeria. Nesteitä ei tajuttomalle, tukehdusvaaran vuoksi voi antaa!

Ota ensisijassa yhteyttä eläinlääkäriin oireiden mukaista hoitoa varten. Eläinlääkärille lähtöä ei saa viivytellä.

Jatka sokerin antoa 20 minuutin välein kunnes pääsette eläinlääkäriin.

Lähde: mm.  Eläinlääkäriasema Akuutin sivusto


(Ei onneksi omakohtaista kokemusta!)